Selaimesi on aavistuksen vanhentunutta mallia, eikä Lomakuumetta.fi siksi toimi sinulla täydellisesti. Päästäksesi oikeaan lomatunnelmaan, suosittelemme esimerkiksi Chrome-selaimen käyttöä.

470 kohdetta, 917704 valmismatkaa

Silmänkantamattomiin valkoista hiekkarantaa, turkoosia vettä ja leppeässä tuulessa keveästi huojuvia palmupuita. Kuulostaako paratiisilta? Mark Twainin mukaan Jumala loi ensin Mauritiuksen ja sitten taivaan kopioimalla saaren. Intian valtameressä, 800 kilometriä Madagaskarista itään, sijaitseva Mauritius on maanpäällinen paratiisi, mutta myös moderni, hyvinvoiva ja monikansallinen demokratia.

Mauritiuksen historia on muihin Afrikan maihin ja saariin verrattuna poikkeuksellisen rauhallinen. Saarella on vallinnut monipuoluedemokratia koko sen itsenäisyyden ajan. 1500-luvun alussa portugalilaiset löysivät Mauritiuksen, mutta saaren asuttivat alankomaalaiset vasta vuonna 1598. Hollantilaiset nimesivät saaren Nassaun prinssi Mauricen mukaan.

Hollantilaisten jätettyä saaren vuonna 1710 saaresta kiinnostuivat ranskalaiset, ja antoivat saarelle nimen Île de France. Ranskalaiset toivat saarelle plantaasitalouden, joka tuotti sokeria, kahvia ja mausteita. Ranskalaisten jälkeen britit valtasivat Mauritiuksen vuonna 1810. Saarelle myönnettiin sisäinen itsehallinto vuonna 1958 ja itsenäisyys vuonna 1968.

Orjuus lakkautettiin saarella vuonna 1833, mutta sokeriplantaasit jäivät. Sokerintuotanto on edelleenkin maan talouden selkäranka. Sokeriviljelmät peittävät saaren lähes läpikotaisin. Vaihtelua plantaasimaisemaan tuovat oikeastaan vain sammuneiden tulivuorten huiput. Myös maan monikansallisuudella on juurensa juuri sokeribisneksessä.

Valkoiset perustivat ja isännöivät plantaaseja, joita orjien jälkeen viljelivät intialaiset sopimustyöläiset. Sokerikauppa houkutteli saarelle myös kiinalaisia ja arabeja. Mauritiuksen pääkielet ovat kreoli, ranska ja englanti, mutta saarella puhutaan myös urdua ja bojpooria. Reilut puolet mauritiuslaisista on hinduja, 27 % katolilaisia ja 16 % muslimeja.

Mauritius muodostaa yhdessä Ranskalle kuuluvan Réunionin ja eräiden pienempien saarten kanssa Maskareenien saariryhmän, jonka nimi periytyy portugalilaiselta löytöretkeilijältä Pedro de Mascarenhasilta. Tuliperäisen saaren ilmasto on ympäri vuoden lämmin, ja keskilämpötilaltaan +26-asteinen vesi mahdollistaa monipuolisen vesiurheilun.

Saaren rannikkoa suojaa koralliriutta, joten uiminen, snorklailu, sukeltaminen, vesihiihto, purjehtiminen ja melominen on turvallista. Vesiurheilun lisäksi saarella kukoistavat golf ja tennis.

Turismista on pikku hiljaa tullut yhä tärkeämpi osa 1,2 miljoonan asukkaan Mauritiuksen talouden hyvinvointia. Erityisen suosittu paratiisisaari on häämatkakohteena. Saaren hotellit ovat loistavaa tasoa, ja upeat maisemat lumoavat. Sokerituotannon ja matkailun lisäksi saarelle on houkuteltu verohelpotuksilla kevyttä teollisuutta, muun muassa tekstiiliteollisuutta.

Mauritiuksen parasta antia ovat yksinkertaisesti trooppisen lämmin ilmasto ja sanoinkuvaamattoman kaunis luonto: paratiisin perusainekset. Saari on 60 kilometriä pitkä ja 40 kilometriä leveä, joten samottavaa riittää. Viileimmilläänkin elohopea laskee 17 plusasteeseen, ja nämä "kylmimmät" kuukaudet ovat elo- ja syyskuu.

Muina kuukausina nautiskellaan 25-30 asteen lämmöstä. Port Louisin lisäksi nähtävää tarjoavat saaren pohjoisosassa sijaitseva Kuninkaallinen kasvitieteellinen puutarha, reilun 800 metrin korkuiset vuoret Le Pouce ja Piton de la Rivière Noire sekä joet Grande Rivière ja Grande Rivière Noire.

Mauritiuksen pääkaupunki, pilvenpiirtäjiä vilisevä Port Louis, tarjoaa melkoisen kontrastin valkoisille puuterihiekkarannoille. Kaupunki on suhteessa saaren kokoon suuri ja vilkas. Elämää pulppuavasta Le Caudan Waterfrontin kaupunginosasta löytyy kasino sekä lukuisia elokuvateattereita, kauppoja, baareja ja ravintoloita.

Kaupungista löytyy myös muslimien oma alue ja paikallinen China Town. Kaupungin autoja tursuavaan keskustaan matkaajan on helpoin tutustua kävellen. Vierailun arvoisia paikkoja ovat myöskin Port Louis Market ja Fort Adelaiden linnoitus.

Saaren must on herkullinen kreoliruoka, joka yhdistää hienosti intialaista, ranskalaista ja kiinalaista kulinaristiikkaa. Merenantimet sulavat suussa ja sokerimaan ylpeys rommi lumoaa sellaisenaan ja drinkeissä. Paikallisiin suosikkijuomiin kuuluu myös virkistävän viileä, jugurtista ja jäävedestä valmistettava lassi.

Lomakustannuksiinsa voi Mauritiuksella muun maailman tavoin vaikuttaa paljolti itse. Luksushotelleissa ja -ravintoloissa rupioita saa kulumaan paljonkin, mutta saaresta voi nauttia myös pienellä budjetilla. Paratiisisaarella moni tyytyy kuitenkin vain parhaaseen.

Teksti: Hanna Pesonen
Kuvat: Töölön Matkatoimisto

Lisätietoja ja lähteitä:

Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, Otava 2002
www.mauritius.net

Matkatarjouksia

Katso myös